Ruoka (!!!)

Olen aina ollut intohimoinen ruuan ystävä. Rakastan ruuanlaittoa ja syömistä hyvässä porukassa. Teen ruokaa nelihenkiselle perheellemme sen mukaan, miten aikaa riittää, eli aika usein. Lisäksi teen enemmän kuin mielelläni safkoja isommille poruille. Jouluateriaa valmistelin about kuukautta ennen aattoa. Olin niin innoissani joulusta ja jouluruuasta, että meinasin revetä ilosta. Sain valmistella aterian myös Tapaninpäivän illalliselle, kun meille tuli vieraita. Sitä nautinnon määrää!



Arjen tiimellyksessä kokeilen paljon uusia reseptejä ja varioin vanhoja. En ole mikään hifistelijä ruuanlaiton suhteen. Piiperrys ei ole mun juttu. Teen ihan basic kotiruokia, mutta tykkään panostaa. Käytän ruuanlaittoon aikaa ja vaivaa. Aina kun mahdollista, pyrin tekemään kaikki ruuat alusta alkaen itse. Nyt viimeaikoina olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota ruoka-aineiden laatuun ja tuoreuteen. Käytän mahdollisuuksien mukaan mieluiten luomua, mutta myönnän, että en ole mikään malliesimerkki tässäkään hommassa. Aina ei jaksa. Mutta todellakin olen alkanut enemmän miettimään näitä juttuja ihan jo oman itseni ja hyvinvointini takia.

"Anni on pitkä hoikka tyttö, jolla on hyvin selkeästi paksut pohkeet, jotka ovat myös hyvin kiinteät. Reidet ovat suhteessa ohuet." Näin toteaa minua tutkinut neurologi vuoden 2008 paperissa. Näinhän se on. Olen aina ollut suht hoikkis, mutta jostain syystä pohkeeni ovat järjettömät lihaskimpaleet. Pilatesohjaajani kehuu niitä maailmanluokan pohkeiksi. Monet miehet olisivat kuulemma kateellisia. Olen aina vihannut niitä, sillä en jossain vaiheessa löytänyt koskaan farkkuja, joiden lahkeet eivät olisi heti ensimmäiseksi jumiutuneet pohkeisiini... Tätä nykyä en jaksa enää vihata niitä. Olen paksujen pohkeitteni ansiosta jollain tapaa spesiaali. En ole nähnyt kellään vastaavanlaisia!

Tarkoitus ei ollut alkaa puhumaan pohkeista, vaan hoikkuudesta. On selvää, ettei minulla ole varaa lihota. Onneksi ei ole siihen suuntaan taipumusta. Muutama lisäkilo voisi aiheuttaa sen, etten jaksaisikaan kantaa itseäni samalla tavalla. Tästä päästään taas e-pillereiden ihmeelliseen maailmaan. Lihoin nimittäin parisen kiloa nopeasti niiden aloittamisen jälkeen. Okei, ehkä saatoin syödäkin enemmän, mutta kuitenkin! Neurologi epäili että tällä voisi olla osuutta lihasten heikkenemiseen. Tuntuu ehkä hullulta, mutta pari kiloa jalkojeni kannettavaksi on tuntuva määrä, vaikkei uskoisi.

Superfood!!!!! Siitä mun piti puhua. Olen retkahtanut ja jollain tasolla seonnut sen vaikutuksesta. Positiivisella tasolla toki. Jollain menee rahaa vaatteisiin ja vuokraan, minulla se menee superfoodien hamstraamiseen. Okei ihan kun mulla ei menisi rahaa vaatteisiin... Tiedän, että monia tämä aihe ärsyttää. En missään vaiheessa ole korvannut superfoodeilla oikeaa safkaa tai ole aikomuksissa tehdäkään niin. Meikä vaan vähän kokkeilee! Koska saahan sitä kokkeilla. Tällä hetkellä kaapista löytyy vaikka ja mitä hauskaa ja jännittävää! Goji- ja mulperimarjoja, maca-, lucuma- ja acaijauhetta, psylliumia, pakurikääpäuutetta, vihermixiä (spirulinaa, chlorellaa, vehnänorasta), raakakaakaojauhetta, kaakaonibsejä ja mitäs vielä. Sokerin sijasta olen käyttänyt luomuhunajaa ja kookossokeria. Suolana käytän kalaharin 280 miljoonaa vuotta vanhaa, käsittelemätöntä suolaa. En ole  mitään sen suurempia vaikutuksia vielä huomannut voinnissani, mutta olen niin innostunut näistä, että olo tuntuu jo sen myötä paljon paremmalta :D...

Supermössö.......................

Kaiken tämän lisäksi yritän parhaani mukaan välttää teollisia ja prosessoituja ruoka-aineita. Hyvillä mielin käytän margariinin sijasta leivän päällä ja ruuanlaitossa oikeaa voita ja ruokakermojen ja kevytkermojen sijaan kuohukermaa. Myös kaikki muut kevytjutut ovat pannassa. Sen lisäksi että ne ovat täynnä kaikkea pahuutta, ne maistuvat huonolle. Välttelen myös viljojen liikasyömistä. Vaikkei minulla olekaan mitään vatsavaivoja ollut, halusin kokeilla miten tällainen viljattomuus vointiini vaikuttaa. Ainakin huomasin, että pidemmän viljattoman kauden jälkeen kiireisinä aikoina ennen joulua en paljon jaksanut välittää mitä söin. Tuli vedettyä roskaruokaa, pastaa ja kaikkea sellaista, mitä vain sai nopeasti. Sen jälkeen vatsani oli monta päivää kipeä. Enkä kyllä keksi mitään muuta syytä tähän kuin äkkinäinen viljapommiräjähdys mahassani. En silti ole näissä superruokajutuissa tai karppaamisessa millään tavoin ehdoton. Aina täytyy muistaa kuunnella itseään ja kehoaan. Syön edelleen ruisleipää ja hedelmiä, koska ne ovat hyviä.

Ennen kaikkea olen pyrkinyt lisäämään ruokavaliooni kaikkia hyviä ja terveellisiä juttuja, kuten marjoja, pähkinöitä, siemeniä, hyviä rasvoja, proteiinia ja vitamiineja. Uskon että sillä, mitä syö, on aivan erityinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Haluan myös uskoa, että ruualla on vaikutusta mun lihaksistoon. Aivan varmasti on!


Nyt tämän ihanan joulumättämisen jälkeen voi taas alkaa katsoa mitä suuhunsa laittaa. Paitsi, että juustokakkua ja maustekakkua on vielä jäljellä. Sitten kun ne on syöty pois... :)